Paavi viettää vanhan messun 1. adventtina? sunnuntai, Hei 29 2007 

Näin ainakin kertoo uutistoimisto ADNKronos, jonka välittämän tiedon isä Z kertoo näin:

In an ADNKRONOS story, we read:

The Pope: Could celebrate the Mass of St. Pius V in public

Signs point to the First Sunday of Advent – The Director of ”Latinitas”, at last we will have a common prayer of praise to God.

The Pope could celebrate publicly Mass in Latin according to the Rite of St. Pius V. An official introduction of the Rite which, as far as ADNKRONOS has learned from authoritative Vatican sources, could take place on the 1st Sunday of Advent, the beginning of the liturgical year.

For a long time I have thought that a single Mass by the Holy Father, with all the necessary solenmity, would effect as much if not more than the Motu Proprio.

However, having both would be even better!

Huh! Tässä linkki vielä espanjankieliseen lähteeseen, joka kertoo saman.

Mainokset

Lukukappaleista ja kansankielestäkin sunnuntai, Hei 29 2007 

Roratella on mielenkiintoinen artikkeli Lectionariumin uudistamisesta.

Artikkeli pohjautuu, jos nyt muistan vielä eilisillalta, kardinaali Sticklerin kirjoitukseen, jossa hän siteeraa mons. Klaus Gamberia, tässä blogissa jo aikaisemmin esiteltyä liturgikkoa.

Huvittavin yksityiskohta on ehkäpä se, kun paastonajalla luetaan perisynnistä ja siitä, kuinka Adam ja Eeva yhtäkkiä huomasivat olevansa alasti, kansa vastaa tähän(kin) tekstiin: ”Kiitos Jumalalle”.

Motun mukaan 1962-messuissa voi käyttää myös kansankieltä lukukappaleissa. Näinhän on tehty jo latinan lisäksi monissa yhteisöissä. Mielestäni tårta på tårta on liikaa, joko latina tai kansankieli riittää, vähän tilanteen mukaan.

Yksi ongelma, ainakin joidenkin kriitikoiden mukaan, on se, että lukukappaleita on ”niin paljon” vähemmän kuin uudessa messussa. Tosiasiassa sekä vanhassa että uudessa messussa on yleensä aina yksi lukukappale ja evankeliumi. Erot tulevat vastaan siinä, että helluntain jälkeisenä kirkkovuoden tavallisena aikana vanhassa messussa toistuvat viikon aloittavan sunnuntain tekstit, uudessa arkisinkin on oma teksti ja sunnuntaisin ja juhlapyhinä. Ja tietysti arkisin on kahden vuoden vaihtelu, sunnuntaisin kolmen.

En pistäisi pahaksi, jos vanhan messun tekstikiertoa vähän laajennettaisiin. Tilaahan olisi varsinkin juuri kirkkovuoden lopun arkipäivinä. Mutta se, että kierrot ovat monivuotisia, on ”hankalampi juttu”. Siinä Roomalla miettimistä.

Ilmoita kiinnostuksestasi perjantai, Hei 27 2007 

Tässä se nyt on, Societas Sancti Gregorii Magni pyytää kaikkia vanhan messun ystäviä tai siitä vilpittömästi kiinnostuneita ilmoittamaan tästä kiinnostuksestaan sähköpostilla osoitteeseen summorum@gmail.com.

Tarvitsemamme tiedot ovat

1) NIMI

2) SÄHKÖPOSTI

3) SEURAKUNTA

Nämä tiedot ovat täysin luottamukselliset ja niitä käytetään vain vanhan messun vieton edistämiseksi ja koordinoimiseksi Suomessa.

Kirkostaeroamisten aalto ei vaivaa maanantai, Hei 23 2007 

Niin, kirkostaeroamisten aalto ei näytä vaivaavan Berliinin Sankt Afran kirkkoa, jossa Pyhän Filippo Nerin yhteisö viettää sakramentteja ”vanhamuotoisesti”. Messut ovat täysiä, ja seassa on paljon nuoria perheitä!

Näin positiivinen uutinen oli tänään Die Welt -lehdessä.

Kannattaa käydä lukemassa.

Toinen asia: Kuulin huhun, että muuan kirkkoherra eteläisestä Helsingistä on saanut joiltakin seurakuntalaisilta huolestuneita kyselyitä vanhan messun paluusta. En voi muuta kuin kevyesti naureskella. Palaan teemaan tuonnempana.

Ecclesia Dei -komission vastaus kysymyksiin sspx-messuun osallistumisesta maanantai, Hei 23 2007 

Laudetur Iesus Christus!

Kirjoitimme paremman puoliskoni kanssa Ecclesia Dei -komissiolle kysymyksiä tuossa toukokuussa. Vastaus saapui jo noin kuukausi sitten. Tässä tulee makupaloja siitä även på finska:

1. Ei ole synti osallistua sspx:n messuun, jollei tarkoitus nimenomaisesti ole erottaa itseään Pyhän Isän yhteydestä. Tällainen skismaattinen mentaliteetti voi syntyä myös vähitellen. (ja tässä kai piileekin se vaara, jos liian usein käy skismaatikoilla!)
2. Sunnuntaivelvollisuus tulee täytettyä myös sspx:n messussa käymällä.
3. Sakramenteista rippi ja avioliitto (-on vihkiminen) vaativat paikallisen piispan (tai sääntökunnan esimiehen tms)  antaman valtuutuksen, joten näitä eivät uskovat periaatteessa voi sspx:n suspendoiduilta (eli virastaan pidätetyiltä) papeilta vastaanottaa. Näin siis kyseiset sakramentit eivät ole päteviä, paitsi, jos uskova (ripittäytyessään) ei vilpittömästi tiennyt, että sspx:n pappi ei saa kuulla rippiä, jolloin saatu synninpäästö on pätevä. Avioliittoon tämä ei päde. Messusta ja pappien suspendoimisesta vielä sen verran, että kirkon näkökulmasta siis sspx:n pappi on pappi, joka voi viettää pätevän – mutta toistaiseksi laittoman – eukaristian.
4. Edellä annetuista syistä johtuen Ecclesia Dei -komissio ei suosittele sspx:n messuihin osallistumista – ainakaan usein (engl.”frequent”). Hengellisenä ohjaajana on syytä pitää jotain muuta pappia, kuin sspx:n.

Ps. Vaikka emme vanhaan messuun Eestissä nyt viikonloppuna päässeetkään, saimme sentään tervehtiä pikku-Teresan reliikkiä! Jes! Pyhä Jeesus-lapsen Teresa, rukoile puolestamme!

Paavi viettää vanhaa messua tiistai, Hei 17 2007 

Niin kertoo Catholic World News, jonka artikkelin NLM paljastaa täällä.

Tanskalainen lausunto maanantai, Hei 16 2007 

Czeslaw KozonKööpenhaminan piispa on antanut varsin asiallisen ja positiivisen lausunnon motu propriosta.

Tässä se on; lopussa pari selvennystä suomeksi — jos jotakin olen ymmärtänyt:

Biskoppens kommentar til fejringen af den tridentiske messe
Nye retningslinier for fejringen af messen efter missalet udgivet i 1962

Den 7. juli offentliggjordes et såkaldt ”motu proprio,” dvs. en skrivelse udsendt på pavens eget initiativ, hvori pave Benedikt XVI giver en udvidet mulighed for at fejre messen som angivet i det romerske missale fra 1962, det sidste, der blev udgivet før 2. Vatikankoncil. Planerne om skrivelsen, der bærer titlen ”Summorum Pontificum,” har været kendt i lang tid, ligesom der også har været gisnet intenst om dens indhold.
Efter udgivelsen af pave Paul VI’s missale i 1970 blev fejringen af messen, som vi nu kender den så at sige enerådende. Kun enkelte præster kunne med særlig tilladelse fejre messen i den tidligere form, ofte kaldet ”den tridentinske messe,” fordi den var eet af Tridentinerkoncilets pastorale tiltag. Dog fik kardinal Heenan, ærkebiskop af Westminster hurtigt udvirket en udvidet tilladelse i England og Wales, således at messen efter 1962-missalet jævnligt er blevet fejret i dér.
I 1988 udsendte pave Johannes Paul II en lignende skrivelse, ”Ecclesia Dei.” Hermed muliggjordes en øget anvendelse af 1962-messen: Biskopperne opfordredes til velvilligt at tillade fejringen af messen i dens tidligere form, hvis en gruppe troende bad om det. I en række år er der også i vort bispedømme blevet gjort brug af denne tilladelse. En gang om måneden samles en lille gruppe katolikker i kapellet på Institut Sct. Joseph i København, hvor pastor Michael Hornbech-Madsen fejrer messen efter 1962-missalet. Da jeg gav tilladelsen for nogle år siden, valgte jeg at lade den være begrænset til én månedlig messe.
Ifl. det nyeste dokument kan enhver præst uden speciel tilladelse fejre messen efter 1962-missalet. Hvis en gruppe troende ønsker at deltage i en sådan messe, skal man ligeledes med velvilje se på deres anmodning. Det betyder, at hvis en præst er rede til at fejre messen efter den gamle ritus for en sådan gruppe mennesker, skal sognepræsterne være imødekommende. Man skal dog i den forbindelse se til, at der ikke opstår splid i en menighed, ligesom det naturligvis er klart at en messe efter den gamle ritus aldrig kan blive et sogns eneste messetilbud. Paul VI’s messe forbliver den ordinære måde at fejre messen på overalt i Kirken, ligesom 2. Vatikankoncils beslutninger i øvrigt forbliver normgivende for Kirkens pastorale linie og derfor ikke må drages i tvivl eller tilsidesættes.
Med offentliggørelsen af ovennævnte skrivelse er der således ikke tale om, at nogen udvikling bliver skruet tilbage og 2. Vatikankoncils reformer underløbet. Langt de fleste mennesker har taget den nye messe til sig og holder af den. Med 1962-messen bliver der en ekstra mulighed for de mennesker, der af den ene eller anden grund føler sig knyttet til denne form for liturgi. I øvrigt kan ingen præst få pålagt at fejre messen efter 1962-missalet.
Det er vigtigt at understrege, at pave Benedikt ikke genindfører latin som liturgisk sprog; det har nemlig aldrig været afskaffet. Også Paul VI’s messe kan og bør lejlighedsvis fejres på latin, selv om modersmålet af naturlige grunde er det normale sprog at anvende. Nogle mener, at liturgien i 1962-messen er smukkere og stemmer til større andagt. Nu kan smag ikke diskuteres; men Paul VI’s messe kan ikke affærdiges som uhøjtidelig eller uden stil og dybde. Både i selve dens udformning og i de mange instruktioner til den lægges der vægt værdig fejring og – i 2. Vatikankoncils ånd – på aktiv og indsigtsfuld deltagelse fra hele den forsamlede menigheds side. Alle der fejrer messen, skal gå til den med indlevelse og ærefrygt, respektere rollefordelingen mellem præst og lægfolk, overholde de liturgiske forskrifter, afstå fra personlige og subjektive tilføjelser og ændringer og med tale og kropsholdning give udtryk for respekt og sans for det hellige. Det er alles opgave at gøre liturgien så værdig, højtidelig og vedkommende som muligt; men et særligt ansvar herfor påhviler naturligvis præsterne.
Tiden må vise, hvad implementeringen af de nye muligheder kommer til at betyde. Selv er jeg tillidsfuld og håber, at andre også vil være det. Hvad vort bispedømme angår, er det muligt, at der vil blive anmodet om, at 1962-messen bliver fejret oftere. Jeg er åben for dette og opfordrer alle til at unde de trosfæller, der holder af messen i dens tidligere form, muligheden for at fejre den. Dog må fællesskabet om 1962-messen ikke blive en isoleret niche. Ligesom der kun er én romersk ritus med to former, så er der i endnu højere grad kun én Kirke, her i landet repræsenteret ved det ene bispedømme, som alle skal engagere sig i og bidrage til opbyggelsen af.

+Czeslaw Kozon

Mitä piispa Kozon oikein sanoo? Ainakin, että

  • Ifl. det nyeste dokument kan enhver præst uden speciel tilladelse fejre messen efter 1962-missalet. Hvis en gruppe troende ønsker at deltage i en sådan messe, skal man ligeledes med velvilje se på deres anmodning. Det betyder, at hvis en præst er rede til at fejre messen efter den gamle ritus for en sådan gruppe mennesker, skal sognepræsterne være imødekommende. Man skal dog i den forbindelse se til, at der ikke opstår splid i en menighed… = Jokainen pappi voi ilman erityistä lupaa viettää messua 1962-messukirjan mukaan. Uskovien ryhmän pyyntöön antaa jonkun papin viettää ko. messua kirkkoherran on suhtauduttava myönteisesti.
  • Hvad vort bispedømme angår, er det muligt, at der vil blive anmodet om, at 1962-messen bliver fejret oftere. Jeg er åben for dette og opfordrer alle til at unde de trosfæller, der holder af messen i dens tidligere form, muligheden for at fejre den. = Tanskassa on mahdollista, että 1962-messuja aletaan viettää nykyistä (kerran kuukaudessa) enemmän. Olen avoin tälle ja kannustan kaikkia tarjoamaan (unde: onko jollakin parempi sana? vai ymmärränkö väärin) niille uskonveljille, jotka pitävät messun vanhemmasta muodosta, mahdollisuuden sen viettämiseen.

Ei kovin paha.

Ps. Tästä tuli sitten 2500 ”vierailu” blogillamme. Hienoa!

Kiinnostaako ”vanha” käsimissale keskiviikko, Hei 11 2007 

Tilasin itse muutama päivä sitten vuoden 1962 käsimissalen. On kuulemma jo postissa. Ei maksa maltaita, kun ostaa täältä.

JATKOA: Sain kirjan jo tänään postissa. Matka kesti vain viikon verran!

Tulevaisuus keskiviikko, Hei 11 2007 

Tulevaisuus näyttää hyvältä.

Kristus-Kuninkaan ja Ylipapin pappisyhteisön yleisvikaari mons. Michael Schmitz antoi Inside the Vatican -lehdelle mielenkiintoisen haastattelun, josta mainitsen nyt vain yhden kohdan varmana siitä, että se ilahduttaa meitä suuresti tulevaisuutta silmällä pitäen:

Q: I have been told by more than one source that more than half of the seminarians at a pontifical college and seminary in the U.S. desire to offer the Classical Roman rite. Would this surprise you?

A: On the background of what I have just said, I am not only not astonished, but I know of other seminaries where the same is the case.

Ko. lehden verkkosivuilla voi kirjautua saamaan mainosuutiskirjeen, joka ilmestyy aina silloin tällöin. Oikein positiivista luettavaa!

Motu-party lauantai, Hei 7 2007 

motu-party.jpgNo, meillä kotona motua juhlittiin ”asiallisesti” ja yleismaailmalliseen henkeen:

Juhlajuomana aikuisilla oli Veuve, ja ruokana mateen mäti uusien perunoiden ja paahtoleivän sekä smetanan ja sipulin kera.

« Edellinen sivuSeuraava sivu »